Väitöskirja hevosten palautumisesta ja levon merkityksestä

KILPAHEVONEN TARVITSEE LEPOA RASITUKSEN JÄLKEEN

Hevosen lihasten glykogeenivarastot tarvitsevat riittävän palautumisajan rasituksen jälkeen. Palautumista ei voida juurikaan nopeuttaa muulla kuin levolla.

ELL Seppo Hyyppä MTT:stä on väitöstyössään selvittänyt hevosen glykogeenivarastojen palautumista rasituksen jälkeen. Glykogeenit ovat lihasten hiilihydraattivarastoja. Ne ovat tärkein ravintoaine suorituksen aikana. Jos glykogeenivarastoja ei ole riittävästi, hevonen käyttää omien lihastensa valkuaisainevarastoja energian raaka-aineena. Tämä vaikuttaa negatiivisesti lihakseen ja lihaksen suorituskykyyn. Pitkällä tähtäimellä hevosen kunnon nousu voi hidastua tai jopa pysähtyä.

– Kun hevosen ruokinta on kunnossa ja se syö sille annetut rehut, ylimääräinen hiilihydraatti- tai rasvalisä ei nopeuta glykogeenivarastojen palautumista. Lisät voivat jopa hidastaa palautumista, Hyyppä toteaa.

Nestetasapainon palautumisesta huolehtiminen voi hieman edesauttaa glykogeenivarastojen palautumista. Hevosen nestetasapaino palautuu paremmin, jos sille annetaan rasituksen jälkeen glukoosia ja elektrolyyttejä sisältävää urheilujuomaa pelkän veden sijasta.

Elimistön positiivinen anabolinen hormonitasapaino edesauttaa glykogeenivarastojen palautumista, joten valmentajan on huolehdittava, että harjoitusrasitus on hevoselle sopiva ja palautumisajat kovien harjoituksien välissä ovat riittäviä. Viimeisessä osatutkimuksessa hevosille annettiin anabolisia steroideja varmistamaan anabolinen hormonitasapaino. Tällä oli selvä positiivinen vaikutus glykogeenivarastojen palautumiseen. Hyyppä korostaa, että anabolisia steroideja annettiin nimenomaan hormonitasapainon merkityksen selvittämisen vuoksi.

HUOMIO HEVOSEN HYVINVOINTIIN

Rankka harjoitusohjelma esimerkiksi ravureilla voi johtaa lihasten glykogeenivarastojen progressiiviseen vähenemiseen, millä on todennäköisesti ajanmittaa negatiivinen vaikutus hevosen hyvinvointiin.

Hevosen punnitseminen ennen ja jälkeen suorituksen antaa kohtalaisen hyvän kuvan palautumisesta.

– Jos tallilla ei ole käytössä vaakaa, hevosen rinnanympärysmitan mittaaminen kertoo painon muutoksista. Tämä ei tietenkään onnistu, jos hevonen on jo valmiiksi liian laiha, Hyyppä muistuttaa.

Hyyppä painottaa, että hevosen hyvinvointia ja kuntoa voi painonmuutosten lisäksi seurata kiinnittämällä huomiota hevosen yleiseen vireyteen ja esimerkiksi liikkeelle lähtemisen vetreyteen tai jäykkyyteen. Hyvä ruokahalu kertoo hyvästä kunnosta. Leposyke ja ruumiinlämpö ovat myös hyviä mittareita. Kohonnut leposyke ja ruumiinlämpö ovat merkkejä, jolloin kannattaa miettiä harjoitusohjelmaa uudelleen.

Hyypän mukaan ihmisten on tunnettava hevosensa ja heillä on oltava silmää muutoksille.

– Jos eri ihmiset valmentavat ja eri ihmiset hoitavat hevosta, katoaa paljon hevosen lukemista matkan varrella, muistuttaa Hyyppä.

JUOKSUMATTO RASITTAA KONTROLLOIDUSTI

Hevoset tekivät tutkimuksen fyysiset suoritukset Ypäjän raviradalla ja MTT:n Hevostutkimuksen juoksumatolla. Tutkimuksessa käytettiin MTT:n ja Hevosopiston hevosia. Juoksumatto on suunniteltu ja rakennettu yhteistyössä MTT:n Hevostutkimuksen, Tampereen teknillisen korkeakoulun ja paikallisen yrityksen kanssa. Juoksumatosta on kehittynyt varsin menestyksellinen vientituote.

– Juoksumatto on hyvä tapa rasittaa hevosia kontrolloidusti. Hevoset liikkuvat matolla käynnissä, ravissa ja laukassa puolesta tunnista puoleentoista tuntiin kerrallaan, Hyyppä sanoo.

Tutkimuksen analyysit tehtiin MTT:n laboratoriossa Ypäjällä ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan peruseläinlääketieteen laitoksella.

ELL Seppo Hyypän peruseläinlääketieteen väitöskirja ”Post-exercise Muscle glycogen Repletion in Horses” tarkastetaan 12.11.2007 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä on professori Birgitta Essen-Gustavsson Ruotsin maatalousyliopistosta ja kustoksena professori Reeta Pösö Helsingin yliopistosta.

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Sen tutkimusaloja ovat biologia, bioteknologia, teknologia ja talous. MTT tuottaa ja välittää tieteellistä tutkimustietoa sekä kehittää ja siirtää teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lue MTT:stä lisää osoitteessa: www.mtt.fi

Tiedotteen teksti: MTT